Huh. Tallinnan reissu on nyt heitetty ja risteilystä tuli odotettua mukavampi. Ystäväni M:n vaimoke A kun ei ole sellainen ihminen, että hänen seurassaan jaksaisin kovin kauan, joten olin pelännyt että jossain vaiheeessa matkaa tuo sietoraha ylittyy. Ja tiukkaa välillä tekikin (ja valitettavasti kohdistin turhautumiseni ukkokultaan).

Juhlimme ukkokullan kanssa hillitysti ja menimme ajoissa hyttiin nukkumaan. M ja A saapuivat hyttiin aamukuudelta ja hehkuttivat kuinka hauskaa heillä oli ollut. Meillä oli ukkokullan kanssa mukavaa, kun pääsimme maihin. Kiertelimme kaupungilla, kävimme kahvilla, söimme ja shoppailimme. Sillä välin M ja A potivat krapulaa, eivätkä päässeet edes hytistä ulos. Saati että olisivat terminaalissa käyneet, joka oli M:n alkuperäinen tavoite.

Olin pitkään pohtinut sitä kun A kertoi lukevansa M:n kännykästä tekstiviestit ja poistelevansa niitä niin ettei M saa itse kaikkia hänelle lähetettyjä viestejä. Olin miettinyt kertovani asiasta M:lle. Päätin kuitenkin antaa asian olla kun näin tämän pariskunnan yhdessä laivalla. A on kaunis, turhamainen (ja hölmö) ja pönkittää juuri oikealla tavalla M:n itsetuntoa, joten tuskinpa sillä on mitään väliä ettei M:llä ole enää minkäänlaista yksityisyyttä.