Äitini tekee työpaikallani silloin tällöin toimistohommia ja yhtä useasti saan hävetä korvani päästä kun täytyy osallistua kahvitaukokeskusteluihin. Tänään täytin taas 23 vuotta, joten vein kakun töihin. Äitini, joka ihan ilmiselvästi on syyllinen tähänkin juhlaan, kutsuttiin tietysti mukaan kakuttelemaan ja kahvittelemaan. Ja äitihän alkoi taas kertoa kuinka olen juhannuksen vahinkolapsi, vaikka oli jo ehtinyt olla kolme vuotta aviossa isäni kanssa.

Työkaverini sitten muisti, kuinka eräällä asennuskeikalla romaninainen oli vahtinut minua. Jos vaikka minussakin olisi romaniverta. Äiti siihen puuskahti ettei minussa mitään romaniverta ole vaan lappalaisverta. Yksi neljäsosa. Pomo, joka oli vierestä kuunnellut keskustelua, osallistui myös: "No, ei ne sitten olekaan pirun sarvet Sannan otsassa. Ne onkin poron sarvet."

Ja minä meinasin vetää kahvit keuhkoon.